Miehen mallia

Minua mietityttää tämä nykyinen kehitysavun malli ja miten sitä voisi jatkojalostaa. Kapua yhtenä on oivallinen sen takia, että siinä autetaan nimenomaan raskaana olevia äitejä ja vauvoja – niitä ketkä apua eniten tarvitsevat, akuutisti, juuri nyt. Apu menee tarpeeseen, eikä kauaskantoisemman kehitysavun keskustelut ja –mallit auta niitä jotka synnyttävät juuri nyt puskiin ilman auttavaa kätilöä. Naiset kun tekevät muutenkin jo ”kaiken”, ja vauvojahan nyt pitää aina auttaa väriin ja sukupuoleen katsomatta. Mutta mikä olisi paras kehitysavun muoto?

Paljon on puhuttu siitä, ettei pelkkää raha- tai ruokalahjoitusta tulisi antaa, vaan tulisi auttaa paikallista väestöä selviytymään itsenäisesti omin voimin. Siihenkin on hyviä aloitteita ja toimivia keinoja pilvin pimein, Naisten Pankkia ja muuta. Mutta miten ihmeessä ne miehet saataisiin sieltä baobabejen alta makoilemasta? Miten saataisiin alulle Ahkeran (suomalaisen) Miehen Mallin vienti kehitysmaihin ja Afrikkaan? Sinänsä pidän hyvänä ilmiönä sitä, että kiinalaiset tulevat vipeltämään ja näyttämään tekemisen mallia Afrikkaan, laittamaan kokonaisia kyliä pystyyn, ja auttamaan myös paikallista väestöä siinä sivussa ostamalla sitä vähää mitä heillä on myydä. Mutta että saisi sitä asennekasvatusta ja ajatusmallia oikeasti juurrutettua paikallisten päähän... Miksi ihmeessä miehet ei tee siellä mitään? Miksi naiset omistaa maat, viljelee, hoitaa kodin, siivoaa, ruokkii ja hoitaa lapset ja miehet? Mikä niitä miehiä vaivaa? 

Eräässä Suomalaisessa pro gradu-tutkimuksessa kuvataan suomalaisen miehen mieskuvaa näin: ”Työ koetaan raskaaksi, mutta se näyttäytyy syvästi merkityksellisenä. Työnteolla ansaittu ja työssä jaksamalla ylläpidetty kunniallisuuden tunne näyttäytyy samankaltaisena kuin suomalaisten työnteosta tehdyissä tutkimuksissa. Tosimiehessä työntekoa koskevassa puheessa korostuvat perinteisesti maskuliinisena pidetyt ominaisuudet vahvuus, hallitsevuus, toiminnallisuus ja suoriutuminen.” Miksi afrikkalainen mies ei ajattele näin? Miksi baobabin alla makoilu on motivoivampaa kuin yrittäminen? Mikä on se kulttuuriero maiden välillä, miksi suomalainen mies raivasi metsät pelloiksi ja teki omasta ja sukunsa elämästä parempaa tuleville sukupolville? Karut ovat olosuhteet täälläkin olleet aikojen alussa, ei kaikkea voi laittaa veden puutteen piikkiin. Miksi afrikkalainen mies vain chillailee?

Minä en ymmärrä, mutta toivon valaistuvani muutaman viikon sisään, edes vähän.... Muutama näppylä saattaa ilmaantua matkalla, mutta pyrin hillitsemään itseni.


Kommentit

  1. Toisaalta voi ajatella niinkin, että luterilainen, työn kautta itseään määrittelevä mieskuva on saanut paljon pahaakin aikaan suomalaisissa miehissä.

    Miehet ovat pitkään lapsia. Kilpailuasetelmat eivät aina auta kasvamaan aikuiseksi, vaan voi käydä niinkin, että kasvuprosessit hukkuvat muuhun kiireeseen.

    VastaaPoista
  2. Taidatte olla molemmat oikeassa, suo sielä vetelä täällä. Eikä se "alkusuomalainen" miehenmalli, aina töissä vaikkakin perheen hyväksi, tainnut kovasti naisväkeä helpottaa. Eikä Mosku-tyyliin hoidetut "aviovelvollisuudet". Ku ei missään vaiheessa opita hallitusti purkamaan kuormaa nupista niin sitte se purkautuu hallitsemattomasti... Vaan ei oo lääkkeitä tarjota mullakaan, jotain kultaista keskitietä varmaan pitäs haeskella?!?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Suositut tekstit