Rakkaalleni

Kuin unessa lapsi kasvaa,

hiljaisuudessa minä rakastun 

sinuun aina vain lujemmin.

Hetkessä yksin,

kuuntelen tuulta ja lehtiä,

kosketan elämäni onnellisuutta.

Älä koskaan pidä minua helppona,

älä koskaan unohda rakkauttasi näyttää.

Sillä jokainen hyvä ja kaunis tuntuu 

syvällä ja jää odottamaan.

Kunnes tulee lämpönä esiin. 

Hiljaisena hellänä hetkenä

kosketus muuttuu lämpimäksi ilmaksi,

katse lempeäksi väreeksi.

Suhinaksi ja lapsen nauruksi.

Silloin näen kokonaisuuden,

puhtaan ja hyvän. Ihmisen kauneuden.

Silloin näen sinut ja rakastun.

Lujemmin, tiukemmin.

Vapaudessa. Omassa hetkessä.

Yksin mutta enemmän yhdessä.

Koska olet aina siinä.