Rakkautta puhtaimmillaan
Mieti ihmistä, kenestä et koskaan haluaisi luopua. Kenelle katat tuoksuvat ruuat pöytään hymyssä suin, kenen tyynyä pöyhit illalla jotta toinen nukkuisi mahdollisimman hyvin, sipaiset poskea hellästi kun kuljet ohi. Mieti, kuinka hänelle kommunikoit. Haluatko rohkaista ja kannustaa, uskoa toisen osaavan ja pystyvän, kehua hieman enemmänkin kuin olisi välttämätöntä? Haluatko olla olkapäänä, ojentaa nenäliinaa, puhaltaa haavaan tai vetää ylös suosta kun toinen rämpii? Haluatko nähdä toisen vahvuudet aina ensin, nähdä ihmisen hyvä, katsoa toista silmiin niin että lämpö paistaa läpi? Haluatko olla aina tavoitettavissa, se ensimmäinen ja myös viimeinen oljenkorsi, kun siipi koskettaa maata?
Mitä on aito rakkaus? Toisen tuntemista muita syvemmin ja läheisemmin, kunnioitusta ja sen näyttämistä, väsymätöntä luottamusta toisen aitouteen, rehellisyyteen ja vilpittömyyteen, halua olla lähellä ja tehdä toiselle hyvää. Vahva tunne siitä, että tämän ihmisen haluan pitää elämässäni ja tämä ihminen myös haluaa minulle kauniita asioita. Rakkaudessa yhteinen tavoite on olla silottamassa toisen matkaa, tehdä yhteisen hyvän eteen töitä ja ajatella toisenkin puolesta.
Rakastamaansa ihmistä haluaa kohdella hyvin. Mietin yllä olevaa kuvausta suhteessa lapsiini. Ei ole mitään eikä ketään, joka saisi minut laittamaan itsensä heidän edelleen. Olen heille aina läsnä, olemassa, kuuntelemassa, tavoitettavissa, luokseni saa aina tulla. Mutta samanlainen rakkaus pitäisi huokua myös parisuhteissa. Myös puolisolleen pitäisi muistaa ja haluta tehdä niitä pieniä rakkauden tekoja huomaamattaan, vain ilahduttaakseen. Puhua kauniisti, kunnioittaa myös sanoillaan. Läsnä pitäisi olla halu ajatella toisen hyvinvointia aina vähän pykälää pidemmälle. "Onhan sinulla avaimet mukana?" -kysymys ei ole kontrollointia eikä holhoamista, vaan pumpulin levittämistä kuoppaiselle tielle. Toisen tekemisten tietäminen ei koskaan ole kyttäämistä, vaan vilpitön halu olla tavoitettavissa aina kun tarve vaatii, saavillinen pumpulia peräkontissaan. Lupaus olla se yksi ihminen maailmassa, joka on ja pysyy.
Rakkaus on kuitenkin myös oman hyvinvoinnin ajattelemista. Liiallinen uhrautuvuus ei koskaan tuo mitään hyvää. Toisen elämän eläminen hänen puolestaan kuihduttaa yhden elämän kokonaan pois. Yksissä nahoissa kun ei mahdu elämään kahtaa ihmistä. Samahan se on lastenkin kanssa. Niiden pitää elää ja kokeilla siipiään ihan itse, takataskussa varmuus siitä, että äiti tai isä on aina kuitenkin heille olemassa. Rakkaudessa ei pidä tyytyä mihinkään muuhun kuin hyvään, kunnioittavaan ja ihmisarvoiseen, koska muuten se ei ole rakkautta, vaan jotain ihan muuta.
Mikä ihana rakkaus - niitä puhtaimpia, pyyteettömimpiä ja syvimpiä tunteita mitä maailmassa on.
Mitä on aito rakkaus? Toisen tuntemista muita syvemmin ja läheisemmin, kunnioitusta ja sen näyttämistä, väsymätöntä luottamusta toisen aitouteen, rehellisyyteen ja vilpittömyyteen, halua olla lähellä ja tehdä toiselle hyvää. Vahva tunne siitä, että tämän ihmisen haluan pitää elämässäni ja tämä ihminen myös haluaa minulle kauniita asioita. Rakkaudessa yhteinen tavoite on olla silottamassa toisen matkaa, tehdä yhteisen hyvän eteen töitä ja ajatella toisenkin puolesta.
Rakastamaansa ihmistä haluaa kohdella hyvin. Mietin yllä olevaa kuvausta suhteessa lapsiini. Ei ole mitään eikä ketään, joka saisi minut laittamaan itsensä heidän edelleen. Olen heille aina läsnä, olemassa, kuuntelemassa, tavoitettavissa, luokseni saa aina tulla. Mutta samanlainen rakkaus pitäisi huokua myös parisuhteissa. Myös puolisolleen pitäisi muistaa ja haluta tehdä niitä pieniä rakkauden tekoja huomaamattaan, vain ilahduttaakseen. Puhua kauniisti, kunnioittaa myös sanoillaan. Läsnä pitäisi olla halu ajatella toisen hyvinvointia aina vähän pykälää pidemmälle. "Onhan sinulla avaimet mukana?" -kysymys ei ole kontrollointia eikä holhoamista, vaan pumpulin levittämistä kuoppaiselle tielle. Toisen tekemisten tietäminen ei koskaan ole kyttäämistä, vaan vilpitön halu olla tavoitettavissa aina kun tarve vaatii, saavillinen pumpulia peräkontissaan. Lupaus olla se yksi ihminen maailmassa, joka on ja pysyy.
Rakkaus on kuitenkin myös oman hyvinvoinnin ajattelemista. Liiallinen uhrautuvuus ei koskaan tuo mitään hyvää. Toisen elämän eläminen hänen puolestaan kuihduttaa yhden elämän kokonaan pois. Yksissä nahoissa kun ei mahdu elämään kahtaa ihmistä. Samahan se on lastenkin kanssa. Niiden pitää elää ja kokeilla siipiään ihan itse, takataskussa varmuus siitä, että äiti tai isä on aina kuitenkin heille olemassa. Rakkaudessa ei pidä tyytyä mihinkään muuhun kuin hyvään, kunnioittavaan ja ihmisarvoiseen, koska muuten se ei ole rakkautta, vaan jotain ihan muuta.
Mikä ihana rakkaus - niitä puhtaimpia, pyyteettömimpiä ja syvimpiä tunteita mitä maailmassa on.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!