Jo kolmannet potkut
YT-juttu Kalevassa 22.5.2025.
Kirjoittajana Kalevan toimittaja Minna Akimo.
- - -
Oululainen Heini Porra sai yllättäen jo kolmannet potkut – Hänestä on raakaa, ettei hyvällä työsuorituksella ole mitään väliä
Heini Porra kokee, että työmarkkinoilla irtisanottavaksi voi joutua kuka tahansa, eikä irtisanomisperusteita avata. Uudelle työpaikalle hänellä on nyt kolme tärkeää kriteeriä.
Irtisanomiset ovat karistaneet naiivin sinisilmäisyyden ja uskon siihen, että hyvällä työsuorituksella olisi merkitystä yt-neuvotteluissa. Näin kokee oululainen Heini Porra, 53, joka on irtisanottu yhteensä kolme kertaa työuransa aikana.
– Kun kolmannet potkut tulivat, ajattelin, miten nuoret jaksavat, kun työelämässä kaikki on todella epävarmaa ja pätkittäistä. On hirvittävän raakaa, kun työn suorittamisella hyvin ei ole mitään merkitystä. Mikäli saat hyvää palkkaa, sinut voidaan potkia pois sen vuoksi, että tulet kalliiksi, Porra sanoo.
Kolmannet potkut tulivat helmikuussa. Porralle ilmoitettiin, että hänen silloinen työsuhteensa Valtorilla eli Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksessa irtisanotaan.
Yhteistoimintaneuvottelut olivat alkaneet marraskuussa 2024. Tammikuussa yhtiöstä irtisanottiin reilut sata työntekijää. Yt-neuvottelut ja toimintojen uudelleenorganisointi johtuivat valtion säästöpaineista eli taustalla olivat taloudelliset ja tuotannolliset syyt.
–Nämä potkut tulivat yllätyksenä. Olin saanut vasta palkankorotuksen ja olin hoitanut työni tunnollisesti ja hyvin. Se ei kuitenkaan riittänyt.
Porra kokee, ettei irtisanomistilanteessa ollut väliä sillä, kuinka oma-aloitteinen tai miten ahkera työntekijä hän oli ollut. Väliä ei ollut pitkällä kokemuksellakaan.
– Oulusta Valtori irtisanoi tiimimme kaksi vanhinta ja kokeneinta naista, ja meitä nuoremmat ja kokemattomammat työntekijät saivat jäädä. Minusta tämä oli selkeästi ikäsyrjintää, ja olen miettinyt sitäkin, oliko aiemmin annettu palkankorotus vain peruste sille, että meidät saatiin pois.
Porra on miettinyt sitä, miksi juuri hänet irtisanottiin, mutta siihen hän ei ole saanut vastausta. Irtisanomisperusteita ei avata edes irtisanottavalle itselleen.
Salamyhkäisyys on Porrasta asia, joka vaatisi pikaista muutosta, jo senkin vuoksi, että irtisanominen on aina kova paikka ihmisen itsetunnolle ja ammatti-identiteetille.
–Nykyistä yhteistoimintalakia pitäisi muuttaa siten, että työnantajan olisi pakko perustella, miksi irtisanomiset kohdistuvat juuri tiettyyn henkilöön. On hullua, että nyt irtisanomista ei tarvitse perustella kuin taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä, eikä kukaan avaa sitä, miksi juuri itse joutuu lähtemään.
Nokian kasvatti
Porran työura alkoi Nokialla, jonne hän meni pian yliopistosta valmistumisensa jälkeen 1990-luvun lopussa. Vastavalmistunut teollisuusmatemaatikko aloitti työuransa patenttikäsittelijänä ja eteni vuosien aikana tuotevaatimusten johtajaksi.
Nokia-vuodet takasivat nousujohteisen urakehityksen, jossa sai työskennellä kansainvälisessä työyhteisössä ja kouluttaa itseään uusiin tehtäviin.
Porralle kävi kuitenkin kuten tuhansille nokialaisille, joiden työura loppui matkapuhelintuotannon hiipumiseen, jättimäisiin irtisanomisilmoituksiin ja tehtaiden sulkemiseen.
Oulussa työnsä menetti noin 700 työntekijää, ja koko Suomessa irtisanomiset koskettivat noin 3 700:aa työntekijää.
Porran mukaan silloin Nokialta irtisanottuja ihmisiä kohdeltiin hyvin. Työpaikkansa menettäneille työntekijöille annettiin mittavat irtisanomispaketit ja yhtiö tuki taloudellisesti entisten nokialaisten perustamia start up -yrityksiä, joista osasta on tullut hyvin menestyviä ict-alan yrityksiä.
– Ne ovat olleet parhaiten hoidetut yt-neuvottelut, joita itse olen nähnyt.
Toiset irtisanomispaperit hän sai vuoden 2023 kesällä.
Porra oli työskennellyt jo pitkään Oulun yliopistossa erilaisissa tehtävissä. Hän siirtyi yliopiston palvelukseen viestintäasiantuntijan tehtäviin, joista hän yleni esihenkilötason tehtäviin.
Viimeisimpänä hän vastasi muun muassa yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun tiedonhallintajärjestelmien kilpailutuksista.
Esihenkilötehtäviensä aikana hän oli nostanut esille yhdessä silloisen kollegan kanssa epäkohtia, jotka heidän mielestään olisi pitänyt laittaa kuntoon. Kun tiimissä alkoivat yt-neuvottelut, kolmelle annettiin irtisanomisilmoitus ja muut tiimiläiset sijoitettiin uusiin tehtäviin.
– Olin saanut hyvää palautetta esihenkilötyöstäni, ja tiimissäni työtyytyväisyyskyselyjen tulokset olivat nousseet pohjamudista normaalille tasolle. Jos työtyytyväisyyskyselyjen tuloksilla ei ole mitään merkitystä, en tiedä, miksi niitä edes tehdään.
Nyt Porra arvelee, että hänen halunsa puuttua epäkohtiin vaikutti siihen, että irtisanominen kohdistui juuri häneen eikä hänelle tarjottu vastaavia töitä muualta.
– Urani toiset potkut tulivat juuri ennen kesälomaa, ja työkoneet luovutin pois elokuussa. Irtisanomistilannettani tai sitä, miten vastuullani olleet työt hoidetaan irtisanomisen jälkeen, ei käsitelty millään tavoin. Se oli kiitos ja heippa.
Porran työura alkoi Nokialla, jonne hän meni pian yliopistosta valmistumisensa jälkeen 1990-luvun lopussa. Vastavalmistunut teollisuusmatemaatikko aloitti työuransa patenttikäsittelijänä ja eteni vuosien aikana tuotevaatimusten johtajaksi.
Nokia-vuodet takasivat nousujohteisen urakehityksen, jossa sai työskennellä kansainvälisessä työyhteisössä ja kouluttaa itseään uusiin tehtäviin.
Porralle kävi kuitenkin kuten tuhansille nokialaisille, joiden työura loppui matkapuhelintuotannon hiipumiseen, jättimäisiin irtisanomisilmoituksiin ja tehtaiden sulkemiseen.
Oulussa työnsä menetti noin 700 työntekijää, ja koko Suomessa irtisanomiset koskettivat noin 3 700:aa työntekijää.
Porran mukaan silloin Nokialta irtisanottuja ihmisiä kohdeltiin hyvin. Työpaikkansa menettäneille työntekijöille annettiin mittavat irtisanomispaketit ja yhtiö tuki taloudellisesti entisten nokialaisten perustamia start up -yrityksiä, joista osasta on tullut hyvin menestyviä ict-alan yrityksiä.
– Ne ovat olleet parhaiten hoidetut yt-neuvottelut, joita itse olen nähnyt.
Toiset irtisanomispaperit hän sai vuoden 2023 kesällä.
Porra oli työskennellyt jo pitkään Oulun yliopistossa erilaisissa tehtävissä. Hän siirtyi yliopiston palvelukseen viestintäasiantuntijan tehtäviin, joista hän yleni esihenkilötason tehtäviin.
Viimeisimpänä hän vastasi muun muassa yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun tiedonhallintajärjestelmien kilpailutuksista.
Esihenkilötehtäviensä aikana hän oli nostanut esille yhdessä silloisen kollegan kanssa epäkohtia, jotka heidän mielestään olisi pitänyt laittaa kuntoon. Kun tiimissä alkoivat yt-neuvottelut, kolmelle annettiin irtisanomisilmoitus ja muut tiimiläiset sijoitettiin uusiin tehtäviin.
– Olin saanut hyvää palautetta esihenkilötyöstäni, ja tiimissäni työtyytyväisyyskyselyjen tulokset olivat nousseet pohjamudista normaalille tasolle. Jos työtyytyväisyyskyselyjen tuloksilla ei ole mitään merkitystä, en tiedä, miksi niitä edes tehdään.
Nyt Porra arvelee, että hänen halunsa puuttua epäkohtiin vaikutti siihen, että irtisanominen kohdistui juuri häneen eikä hänelle tarjottu vastaavia töitä muualta.
– Urani toiset potkut tulivat juuri ennen kesälomaa, ja työkoneet luovutin pois elokuussa. Irtisanomistilannettani tai sitä, miten vastuullani olleet työt hoidetaan irtisanomisen jälkeen, ei käsitelty millään tavoin. Se oli kiitos ja heippa.
Työnhakijallakin on omat vaatimuksensa
Nyt Porra on ollut työttömänä toukokuun alusta alkaen. Hänen on haettava vähintään kahta työtä kuukaudessa, ja se tuntuu kohtuulliselle vaatimukselle.
– Olen aina ollut hyvin kehittäjähenkinen ihminen ja nostanut esille niitä asioita, joita pitäisi parantaa. Nähtäväksi jää, tuleeko rohkeudestani sanoa ja puuttua asioihin Akilleen kantapääni. Oikeudentajuni on vahva ja minusta asiat pitää tehdä reilusti, eikä pärstäkertoimella.
Porra luottaa siihen, että uusi työpaikka löytyy enemmin tai myöhemmin, mutta ihan mihin tahansa työpaikkaan hän ei enää sitoudu.
Hänen omat vaatimuksensa tiivistyvät kolmeen asiaan: luottamukseen, yrityksen tavoitteiden kirkkauteen ja kommunikointiin.
– Luotetaan siihen, että kukin hoitaa tehtävänsä, eikä esimerkiksi työtunteja tarvitsee erikseen kytätä. Tehdystä päätöksistä pidetään kiinni, ja niitä myös kunnioitetaan. Lopulta asiat ovat kiinni viestinnästä ja kommunikaatiosta. Kun tietoa jaetaan avoimesti ja ihmisiä kuunnellaan, pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen.
Nyt Porra on ollut työttömänä toukokuun alusta alkaen. Hänen on haettava vähintään kahta työtä kuukaudessa, ja se tuntuu kohtuulliselle vaatimukselle.
– Olen aina ollut hyvin kehittäjähenkinen ihminen ja nostanut esille niitä asioita, joita pitäisi parantaa. Nähtäväksi jää, tuleeko rohkeudestani sanoa ja puuttua asioihin Akilleen kantapääni. Oikeudentajuni on vahva ja minusta asiat pitää tehdä reilusti, eikä pärstäkertoimella.
Porra luottaa siihen, että uusi työpaikka löytyy enemmin tai myöhemmin, mutta ihan mihin tahansa työpaikkaan hän ei enää sitoudu.
Hänen omat vaatimuksensa tiivistyvät kolmeen asiaan: luottamukseen, yrityksen tavoitteiden kirkkauteen ja kommunikointiin.
– Luotetaan siihen, että kukin hoitaa tehtävänsä, eikä esimerkiksi työtunteja tarvitsee erikseen kytätä. Tehdystä päätöksistä pidetään kiinni, ja niitä myös kunnioitetaan. Lopulta asiat ovat kiinni viestinnästä ja kommunikaatiosta. Kun tietoa jaetaan avoimesti ja ihmisiä kuunnellaan, pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen.
Näin irtisanomiset voisi hoitaa paremmin
Alla on listattu neljä Heini Porran ehdotusta sille, miten irtisanomistilanteet voisi hoitaa paremmin niin työntekijän kuin työyhteisön kannalta.
Lisää avoimuutta. Työnantajien tulisi kertoa ja perustella nykyistä avoimemmin, millä perusteilla työntekijä irtisanotaan ja mitkä tekijät päätökseen ovat vaikuttaneet.
Kehityskeskustelut kunniaan. Jos työpaikalla käydään kehityskeskusteluja, niiden sisältö pitäisi huomioida myös yhteistoimintaneuvotteluissa. Hyvin työstään suoriutuvalla työntekijällä pitäisi olla tunne siitä, että hänestä pidetään kiinni ja työn laadulla on merkitystä ja, että hän itse voi vaikuttaa kohtaloonsa.
Irtisanomistilanteissa olisi kysyttävä myös tiimin mielipiteitä. Lisäksi työtyytyväisyyskyselyiden tuloksille tulisi antaa nykyistä enemmän arvoa. Tällöin päätökset olisivat reilumpia eivätkä perustuisi vain yhden ihmisen satunnaiseen näkemykseen.
Luotetaan siihen, että asiantuntijatyössä ihmiset kantavat oman vastuunsa onnistumisesta.
Alla on listattu neljä Heini Porran ehdotusta sille, miten irtisanomistilanteet voisi hoitaa paremmin niin työntekijän kuin työyhteisön kannalta.
Lisää avoimuutta. Työnantajien tulisi kertoa ja perustella nykyistä avoimemmin, millä perusteilla työntekijä irtisanotaan ja mitkä tekijät päätökseen ovat vaikuttaneet.
Kehityskeskustelut kunniaan. Jos työpaikalla käydään kehityskeskusteluja, niiden sisältö pitäisi huomioida myös yhteistoimintaneuvotteluissa. Hyvin työstään suoriutuvalla työntekijällä pitäisi olla tunne siitä, että hänestä pidetään kiinni ja työn laadulla on merkitystä ja, että hän itse voi vaikuttaa kohtaloonsa.
Irtisanomistilanteissa olisi kysyttävä myös tiimin mielipiteitä. Lisäksi työtyytyväisyyskyselyiden tuloksille tulisi antaa nykyistä enemmän arvoa. Tällöin päätökset olisivat reilumpia eivätkä perustuisi vain yhden ihmisen satunnaiseen näkemykseen.
Luotetaan siihen, että asiantuntijatyössä ihmiset kantavat oman vastuunsa onnistumisesta.
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!